WIGILANT-sukuseura ry
Takaisin toimintasivulle
SUKUTAPAHTUMA 26.8.2012
HÖYRYLAIVA S/S NORRKULLA
RISTEILY HELSINGIN EDUSTALLA
 
 
Wigilant-sukuseura ry:n hallituksen kokouksissa käsiteltäviä keskeisiä kysymyksiä ovat olleet sukututkimus, siihen liittyvä julkaisutoiminta sekä vuosittaiset sukutapahtumat. Kirjaprojekti saatiin kunnialla päätökseen vuosi sitten, jolloin historiakirjamme "Wigilant-suvun historia 1540-2011" julkistettiin Tallinnan risteilyllämme. Ehkäpä tästä onnistuneesta risteilystä jäi kipinä itämään niin, että päätimme tänä vuonna viettää sukutapahtumaa vuokraamalla omaan käyttöömme kokonaisen laivan. Emme kuitenkaan havitelleet Vikingin tai Siljan kokoisia reittilaivoja, vaan arpa lankesi meille sopivampaan kokoluokkaan s/s Norrkullaan.
 
Helsingin höyrylaivaosakeyhtiön omistama s/s Norrkulla on sata vuotta vanha matkustajalaiva, jonka laituripaikka on Helsingissä Pohjoisrannassa kivenheiton päässä Uspenskin katedraalista. Laivalla on jo iästäkin johtuen pitkä ja värikäs historia, jota on kuvattu "Laiva"-lehden numerossa 4/2011. Savonlinnan Oopperajuhlilla käyneet muistanevat tämän laivan "Figaro"-nimisenä Savonlinnan satamasta. Sotien aikaan ja kauan sen jälkeenkin laiva liikennöi s/s Saaristo nimisenä Pihlajavedellä Savonlinnan eteläpuolella. Meille Konttisen perheen lapsille laiva tuli tutuksi Jatkosodan viimeisen kesän aikana, jolloin olimme evakoituna Savonlinnasta Ahvionsaareen, minkä kautta s/s Saariston päivittäinen reitti kulki. Helsingin höyrylaivaosakeyhtiön omistavat aviopari Marita Liiman ja Rauno Lehtinen. 
 
Sunnuntaina 26.8.12 klo 13:00 kokoontuivat risteilylle ilmoittatuneet 20 sukuseuralaista Pohjoisrantaan valmiina astumaan laivaan. Sää oli mitä parhain, aurinko paistoi, ei tuullut eikä satanut. Olimme mainostaneet risteilyämme perhetapahtumana toiveenamme, että myös nuorempaa väkeä ja lapsia tulisi mukaan. Tässä suhteessa kuitenkin petyimme. Kun kuulumiset oli vaihdettu, siirryttiin laivan suureen salonkiin, missä puheenjohtajamme Tarmo Tuominen toivotti risteilyvieraat tervetulleiksi.Tämän jälkeen laivaemäntämme Marita Liiman kertoi s/s Norrkullan värikkäästä historiasta. Sitten meillä oli tilaisuus tutustua laivan tiloihin lähemmin. Osa kävi jopa konehuoneessa toteamassa, että kyllä siellä on aivan aito höyrykone. Laivan sisustus oli toteutettu suurella pieteetillä ja monin paikoin oli aistittavissa vuosikymmenien takainen eleganssi.
 
Lounas syötiin ennen merelle lähtöä. Tarjolla oli kinkkukiusausta ja lohisoppaa ennakkotilausten mukaisesti lisukkeineen. Omasta takaa meillä oli laatikkoviinejä ja olutta, jotka Jukka oli hankkinut. Noin 14:30 oltiin valmiita irroittautumaan laiturista ja suuntaamaan merelle. Sitä ennen oli laivan kapteeni käynyt tervehtimässä meitä ja selosti reittimme. Sää oli niin otollinen, että risteily voitiin toteuttaa alkuperäisen reittisuunnitelman mukaisesti.
 
Kuljimme reittiä Pohjoisranta-Katajanokka-Kauppatori-Kaivopuisto-Uuninluukku-Suomenlinna-Kustaanmiekka-Vasikkasaari-Herttoniemi-Pohjoisranta. Alkumatkasta toimi allekirjoittanut turistioppaana kertoen ohitettavista mantereella olevista kohteista ja saarista. Uuninluukun jälkeen tarttui puikkoihin Kari Valpasvuo, joka vanhana Suomenlinnan asukkaana omaa perusteelliset tiedot tästä Suomen historialle merkittävästä ja ainutlaatuisesta saariryhmästä. Herrttoniemeä lähestyttäessä Matti Konttinen kertoi tutuista kotirannoistaan. Kolme tuntia hurahti aivan huomaamatta, jolloin olimme voineet viettää suurimman osan aikaa aurinkoisella yläkannella.

Rantaan päästyämme keitti Marita meille vielä kahvit ja saatoimme aloittaa kokouksemme, jonka aluksi Jukka Karrikka kertoi Halkolaiturista. Olimme parkkeerattuina Pohjoisrantaan juuri Halkolaiturin paikalle. Helsingin satama sijaitsi 1600-1700-luvuilla Pohjoisrannassa, jonne 1650 rakennettiin Laivasillaksi ristitty pistolaituri. Laivasillan laituri oli tuolloin ainoa paikka mihin syvällä kulkevat alukset voitiin kiinnittää.  Tuontitavaroista tärkein oli suola. Myös viinejä tuotiin. Tullilaituri tuli tähän paikkaan 1736. Helsingistä vietiin mm. veistettyjä tukkeja, kankirautaa, humalaa ja suolasilakkaa. Terva oli myös tärkeä vientiartikkeli. Pohjoisrannan ja Laivasillan merkitys väheni kun Eteläsatamaa alettiin rakentaa vuodesta 1813 alkaen. Myöhemmin Pohjoisrannan laituria käytettiin lähinnä puutavaran tuontiin, mistä tulee nimi Halkolaituri. Uusi laituri 53.000 m2 ja 500 m pitkä rakennettiin 1881-91.
 
Kesäkokouksemme Norrkullalla ei ollut mikään virallinen kokous ennalta laadittuine esityslistoineen, vaan mukana olleille sukuseuralaisille järjestetty tilaisuus pohdiskella tulevaa toimintaa ja antaa hallitukselle osviittoja  ensi vuoden tapahtuman järjestelyitä varten. Tarmon puheenjohdolla käyty keskustelu oli vilkasta ja useita erilaisia vaihtoehtoja tuotiin esiin. Eniten kannatusta tuntui saavan Naantali. Vuoden päästähän meillä on jälleen vuosikokous, jolloin valitaan uusi hallitus. Tulevasta puheenjohtajasta käytiin jo kannunvalantaa. Myös sukututkimuksesta käytettiin puheenvuoroja. Mitään selkeitä päätöksiä sukututkimuksen jatkamisesta ei kuitenkaan tehty. Jäsenkunnan lisäämistä "vaakasuunnassa" on huonolla menestyksellä yritetty.
 
Piret Kaaret valokuvaili jälleen ahkerasti ja teki Windows Live kuvaston, joka on toimitettu mukana olleiden sähköpostiosoitteisiin. Tämä on nykyinen toimintatapa, sillä Microsoft on tiukentanut turva-asetuksia. Sen vuoksi kuvastoon ei voida viime vuoden tapaan antaa suoraa nettiosoitetta. Pyynnöstä voidaan kuvasto kuitenkin lähettää sellaisellekin jäsenelle, joka ei ollut mukana risteilyllä.
 
Risteilyn osanottajat s/s Norrkullan aurinkokannella
 
 
Vas: Olavi Ylänkö, Hannu Aunoila, Jussi Konttinen, Leena Vesluoma, Hillevi Aarnipuro, Ulla Tuominen, Tarmo Tuominen, Sirkka Ylänkö, Jukka Karrikka, Pirkko Konttinen, Tapani Konttinen, Outi Karrikka, Kari Valpasvuo, Leena Aunoila ja Reijo Vuontelo. Keskellä istumassa vas: Auli Raunio, Taina Karrikka ja Helvi Karrikka. Edessä polvillaan: Matti Konttinen ja Piret Kaaret.
-Tapani Konttinen-